S ilmoitettiin luokan ulkopuolisena kun tamma on jo vuoden vanhempi. Viime vuonna osallistuessaan suoriutuminen meni vähän plörinäksi ongelmakäyttäytymisen takia. Tänä vuonna luokan ulkopuolisena saadaan siis arvostelu mutta itse kisassa ei voida tietenkään olla mukana.
Myönnettäköön että kilpailuhaluisena muhun syttyi kuitenkin pieni onnenkipinä. Tuntuu että nyt saadaan arkiharjoitteluun joku päämäärä ja tavoite. Vähän salaa haluan myös näyttää miten hieno tammasta on tullut ;)
Päästäksemme tavoitteesiin alamme käymään maneesilla viikottain tutustumaan esteisiin. S on jo hypännyt ratsastaja selässä jonkun verran mutta kokemusta tarvitaan ennenkuin uskalletaan lähteä esteradalle arvosteltavaksi. olisikin aika näky lähteä sinne valmistelematta ja tuomarille tokaista ettei me ollakkaan ikinä hypätty. Nyt siis harjoittelua kunnes viimeisenä viikonloppuna tammikuussa on estekurssi tiedossa!
Päivittäisessä ratsastuksessa päätavoitteena on saada eteenpyrkimys kohdilleen. Kun S saa vähän tulta kavioden alle näkyy sitä hienoa liikettä vähän pidemmälläkin ajanjaksolla jota tuomaritkin arvostavat. Laukannostot ovat seuraava hiontapala harjoittelussamme. Mutta taas, eteenpäinpyrkimys kohdilleen niin eiköhän lennokkaat laukannostotkin tule sieltä kuin itsestään.
Kun vähitellen tamman selässä kiikkuminen on muuttunut ratsatukseksi haluaisin kokeilla toista kuolainta. Nyt S:llä on ohut kolmipala oliivirenkailla. Kolmipala on mielestäni paras kuolain mutta kuolain itsessään saisi olla paksumpi ja kumipinnotteinen. Paras kuolain nuorille on mielestäni muovipäällysteinen kolmipala fullcheek. Miksi, oi miksi en ostanut tätä kuolainta Hollannista koska Suomesta näitä ei saa mistään tilattua!
Nykyinen vs Toivekuolain
Kuolainasiat eivät ehkä ole nyt meidän isoin juttu vaan ihan ratsastukselliset perusasiat pitää saada kuntoon ennenkuin alkaa kikkailemaan varusteilla...
...Eikö niin että satulahuopakin vaikuttaa kisasuoritukseen ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitän ajastasi jonka käytät kommentoimiseen :)