Päivittäinen harjoittelu, johon en laske valmennuksia mukaan, on mielestäni asia joka halkaisee ratsastajat kahteen eri ryhmään - harrastajiin sekä päämäärää tavoitteleviin ratsastajiin.
Jos päivittäinen harjoittelu on sitä että tallia siivotessa mietimme jos tänään jaksaisi ratsastaa teemme sitä tunnepohjalta ja pidämme ratsastusta harrastuksena joka tuo meille mielihyvää. Ratsastus ei ole suorittamista vaan hevosten kanssa olemista ja nauttimista. Hikitreeni ei ole sitä mitä haemme vaan pääasia että saamme nauttia ja hiki jos tulee se on vaan plussaa. Harrastajat eivät näe hevosten liikutusta pitkänä prosessina vaan viikko viikolta tai jopa päivä päivältä mennään fiiliksen mukaan.
Jos taas päivittäinen harjoittelu on sitä että asetetaan itsellemme päivittäinen, viikottainen, kuukausittainen ja vuosittainen suunnitelma alamme tavoitella päämäärää. Huolehdimme hevosten lihaskunnosta, aeroobisesta kunnosta, palautuksesta sekä psyykkisestä puolesta. Päivittäin pidämme mielessämme kuvaa urheilijasta, joka tämä meidän nelikaviomme on. Päämäärää tavoitellessa muistamme tehdä välietappeja ja pienempiä palautuslomia urheilijoilemme.
Mutta, näillä kahdella ihmistyypillä voikin olla samat tavoitteet kisatilanteissa! Nämä kaksi yksilöä kamppailevat samalla tasolla samoissa kisoissa. Näitä tilanteita näkee usein. En haluaisi kirjoittaa valitettavan usein mutta alemmalla tasolla kun olen kisannut näitä ristiriitoja näkee paljon.
Hevonen, joka on urheilija kisatilanteessa, pitää valmistella urheilusuoritukseen siinä missä ihmisurheiljakin. Jos kisoja kiertää harrastusmielessä pitää ehkä uhrata itsensä sinne sateeseen ratsastamaan hevoselle edes jonkinmoinen peruskunto. Hevoselta ei voi edellyttää täyttä kisasuoritusta jos verryttely on jo hevosen päivittäisen ratsastuksen pituinen! Hevosen kisasuoritus rakentuu päivittäisellä, viikottaisella ja kuukausittaisella suunnitelmalla. Jos olet kuukausi sitten aloittanut harjoittelun, pari viikkoa ennen pitänyt pari ylimääräistä vapaapäivää joko sään, huvitusten tai ajanpuutteen takia ei hevoselta voi olettaa että sen maksimaalinen suorituskyky näkyy kisoissa.
Ratsastus ja harrastuspohjainen kisailu on mieltävirkistävää sekä lajin kehityksen kannalta on tärkeää että kaikki pääsevät kisamaan sekä pitämään hauskaa. Aina ei kuitenkaan muisteta että kisasuorituksessa on ratsukko, joka koostuu kahdesta eri yksilöstä. Molemmille yksilöille on annettava mahdollisuus suoriutua parhaalla mahdollisimmalla tavalla kisatilanteessa.
Päämäärää tavoittelevalla ratsastajalla on täysi oikeus kokeilla vähän rajojaan koska hän on valmistellut hevosen suoritukseen. Hän on pitänyt huolta hevosen fyysisestä kunnosta ja kisasuoritus ei ole maksimisykkeillä puurtamista. Hevonen on valmisteltu urheilijana suoritukseen. Urheilijana, jota hevonen on kisatilanteessa! (En voi toitottaa tätä liikaa!).
Voittaja erottuu aina joukosta päivittäisen harjoittelun avulla.
Vapaa suomennos;
" Älä ikinä syytä hevosta, sen suoritus on harjoittelusi tulos.
Sinulla oli varmaan liian kiire eilen, tai ratsastit keskittymättä toissapäivänä
ja siksi tänään ei mennyt niinkuin suunnittelit.
Arvostus hevosta kohtaan lakkaa heti siinä sekunnissa
kun syytämme hevosta siitä että teimme itse huonon työn"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitän ajastasi jonka käytät kommentoimiseen :)